Jäi taas StatusQuota vähän vähiin

Joo jääny taas kirjottelemiset vähän vähemmälle, koska on ollut taas kaikennäköistä kämpänhaun, koulun, ahdistuksen, masentavan kelin ja ja muun sonnan välimaastoa. Tänäänkin, perjantaina, olisi vapaapäivä, mutta arvatkaapas mitä? Herra ajo-opettaja päätti sitten lätkästä aamu kahdeksaksi ajotunnit. Mahtavaa. Siihen lisättynä se, että Lahden Dublin irish pubissa oli kahden euron hanailta, ja puheluiden määrästä päätellen yön aikana siellä on joko tapahtunut jotain helvetin ihmeellistä tai sitten on ollut katastrofaalista jos ei herra Korria ole näkynyt siellä. Mukava yö, herätä n. 20min välein puhelimen surinaan, vittu että vituttaa. 

Tässä kahvia hörppiessäni ja tupakkia imeskellen mietiskelin, että mitenköhän ne armaat toverini oikein pärjäisivätkään, jossen joisi enää ollenkaan vähään aikaan? Eivät varmaan pärjäisi kovinkaan kauaa. Nyt ei ole ollut vaan fiilistä juoda, eikä varmaan tulekkaan. Sanokoot vaan juopoksi, enkä sitä kyllä kielläkkään, mutta joskus pitää vaan pitää taukoa, ei sen takia että olisi mennyt vaan lujaa, ei vaan tee yksinkertaisesti mieli. Se on muutenkin tärkeää pitää rotia, varsinkin nyt, kun työssäoppiminen kolkuttelee ovella, ja silloin ei parane lähtee lipsumaan. Jos nyt vain saisi sen toppipaikan. Nyt lähden ajotunnille, Adiós, amigos!

-Samppa